Vrouw Marian tutkimusleiri kesä 2001

Oikealla asenteella ja oikeilla välineillä meriarkeologiakin voi olla kivaa. Kalle Salonen ja Pasi Raasakka esittelevät tuoreinta valokalustoa johon vanha lamppu kelpasi vain kellukkeeksi. Kuva Ulla Klemelä, SMM.
Pikku-Reino hylyn kansitasolla turvaamassa sukeltajia. Kuva Kalle Salonen, SMM.
Bodön vanhalla merivartioasemalla Ville Leino kertoo Aqua-Metre D100 (= aqu) toiminnoista. Kuva Ulla Klemelä, SMM.
Echo Novan sukeltaja Mike Fletcher astumassa hyiseen Itämereen. Kypärässä kameravarustus jonka ottamaa kuvaa saamme ihailla myöhemmin talvella National Geographic Televisionin sarjassa Sea Hunters. Kuva Ulla Klemelä, SMM.
M/s Teredo sai tänä kesänä ensimmäistä kertaa ilon asettua suoraan hylyn yläpuolelle ankkurointijärjestelmän valmistuttua. Kuva Ulla Klemelä, SMM.

 

Vrouw Marian kenttätutkimukset kesällä 2001

Vrouw Marian ympärillä on tänä kesänä ollut vilskettä, kun tutkimuksia on viety ponnekkaasti eteenpäin. Arkeologisia sukellustutkimuksia tehtiin Merimuseon kenttätutkimusleirillä alkukesästä, jolloin kaikkiaan kolmen viikon mittaisiin tutkimuksiin osallistui 27 hylkytutkimuksesta innostunutta ihmistä, joista teredoja oli 13. Tukialuksena käytettiin jälleen m/s Teredoa. Hylyn ympäristöä ovat kesän mittaan kartoittaneet Merivoimat ja Merenkulkulaitos sekä Geologian tutkimuskeskus. Tiedon keruu ympäristön olosuhteista jatkuu edelleen Merentutkimuslaitoksen virtausmittarin tallentaessa tietoja hylyn vierellä tapahtuvista virtaus- ja lämpötilamuutoksista.

Sukeltaminen hylyssä

Kaikki tutkimussukellukset tapahtuivat omavaraisilla laitteilla ja enimmäkseen paineilmalla 37-41 metrin syvyyteen. Sukelluksissa noudatettiin palolaitosten hyväksymiä turvaohjeita merivoimien 97´paineilmasukeltamiseen tehdyn taulukon mukaisesti. Alttiinaoloaika oli yleensä 15 minuuttia ja dekompressioaika viisi minuuttia kolmessa metrissä. Pinta-aika oli vähintään neljä tuntia ja uusintasukelluksella dekompressioaikaa pidennettiin kaksinkertaiseksi. Sukellusvanhimpana toimivat vuorollaan teredot Kalle "HuiKalle" Salonen ja Juha "Pinkki" Rajala. Heidän hellässä valvonnassaan leirin aikana sukellettiin yhteensä 148 kertaa, joista yhdistyksen jäsenten tekeminä sujui 78 sukellusta. Sukellustehtävät suoritettiin huolellisesti ja turvallisesti: toisinaan jäi jopa aikaa ihailla pulleaa kaunotarta kaikessa kauneudessaan.

Hylyn ympäristön tutkimukset

Tutkimuksissa on tavoitteena selvittää hylyn ympäristön vallitsevat olot, niiden vaihtelut ja vaihteluiden vaikutukset itse hylkyyn. Näin alueen ympäristötutkimukset ja hylyn kuntokartoitus palvelevat sekä hylyn säilymistä selvittävää tutkimusta, että sen mahdolliseen nostoon ja konservointiin liittyvää suunnittelua. Tutkimuksilla pystytään selvittämään hylkyyntymisprosessia tarkemmin ja sen avulla myös itse haaksirikkotapahtumaa.

Vrouw Maria -hylky sijaitsee tuulille alttiissa paikassa ulkosaaristossa avomeren äärellä, jossa merenpohjan syvyys on 41 metriä. Merenkulkulaitoksen suorittamalla monikeilainkaikuluotauksella kartoitettiin menneenä kesänä pohjan muodot hylyn lähialueella. Hylky sijaitsee matalikkojen reunustamassa pienessä syvänteessä. Merivoimien kanssa suoritettiin viistokaikuluotauksella ja robottikameralla syvänteen kartoitus, jossa havaittiin irronneiden rakenneosien levinneen ainoastaan hylyn vierustoille. Aiempina kesinä pohjan laatu oli silmämääräisesti luokiteltu hiekkamoreeniksi, mutta Geologian tutkimuskeskuksen suorittamassa geologisessa kartoituksessa havaittiin Vrouw Marian lepäävän paksun liejusavi/savi kerrostuman päällä, josta ainoastaan ohut pintakerros on hiekkaa. Vielä merenpohjassa odottavan virtausmittarin tiedot yhdistettynä geologiseen tutkimusaineistoon auttavat meitä ymmärtämään hylyn ympäristön olosuhteet, joihin hylky on kuluneen 230 vuoden aikana sopeutunut.

Uudet dokumentointimenetelmät koekäytössä

Kulttuuriperinnön dokumentointi on keino tallentaa katoava tieto sekä levittää sitä yleisölle. Vrouw Maria -hylyn dokumentointia on suoritettu tähän mennessä pääasiassa kuvaamalla. Rungon ja rakenneosien mittaus ja kartoitus saatiin aloitettua tutkimusleirin aikana ja sitä jatketaan tulevina kesinä. Osien keskinäisen sijoittumisen selvityksellä on keskeinen sija arkeologisessa tutkimuksessa, koska jokaisen kappaleen sijainnille on joko ihmistoimintaan tai hylkyyntymisprosessiin liittyvä syy. Tieto hukataan välittömästi, kun kappaleita siirretään. Tutkimusten edetessä ei siirtelyä ja nostoja kuitenkaan voi välttää, jonka vuoksi yleiskartta laaditaan tutkimusten alkuvaiheessa. Yleiskarttaan liittyvä dokumentointi tehdään käyttäen apuna nykyaikaisia dokumentointitekniikoita. Paikannukset tehdään ultraääneen perustuvalla langattomalla mittalaitteella, joka soveltuu hyvin kohteille, joissa dokumentoinnin vaikeusastetta lisää suuri syvyys ja kohteen kolmiulotteisuus. Vrouw Maria -hylyn tutkimusleirillä oli ensimmäistä kertaa Itämeressä käytössä meriarkeologiseen paikannukseen kehitetty Aqua-Metre D100 laite, joka tarkentaa vedenalaista kartoitusta. Laite on ranskalaisen P.L.S.M yhtiön tekemä ja Suomessa ensikosketus laitteeseen saatiin toukokuussa Ojamolla järjestetyssä koulutuspäivässä. Leirillä pyhitettiin yksi aamupäivä käyttöharjoituksille ja jälleen nähtiin miten sopeutuvaisia sukeltajat ovat, vaikka monille tulikin perinteistä rullamittaa ikävä.

Haasteelliset sisätilat

Vrouw Marian lastiruumaan ei sukeltaja mahdu tekemään kuvausta itselleen ja hylylle turvallisella tavalla, joten pienikokoinen robottikamera on sisäosien kartoitukseen soveltuva laite. Video Ray Pro, mini ROV oli kenttätutkimusleirin vetonaula reippaalla Pelle Pelottomalta saadulla olemuksellaan. Lempinimen Pikku-Reino laite sai pyörittyään Kalle Salosen ja Leo Teräväisen kanssa kuvaamassa kansihyttiä hylyssä. Sisäosien kuvauksissa ei pientäkään robottikameraa voinut jättää yksin: parhaimmillaan neljä sukeltajaa avusti tehtävässä syöttämällä kaapelia, valaisemalla pimeää ruumaa tai kuvaamalla kaapelikameralla ROV:in liikkeitä hylyn sisäosissa. Tekniikasta huolimatta sisätilojen tarkastelu on vaikeaa, koska ahtaissa tiloissa "pöly" peittää tasaisena mattona koko tarkasteltavan alueen. Jotakin voi silti tunnistaa sedimenttikerroksen alta: pakkauslaatikoita, joista osassa on vielä kansi paikoillaan, pehmeän näköistä mattoa - ehkäpä kangasta, sinkkiharkkoja ja selvimpänä lastin pinnalla erottuu tuhansien liitupiippujen muodostama lähes yhtenäinen kerros. Vrouw Maria -hylky on siis edelleen pullollaan arvoituksia, joita ratkaistaan lisää jälleen ensi kesän tutkimuksissa.

Sukeltajat

Teredoista leirille osallistuivat:

  • Leo Teräväinen
  • Kalle Salonen
  • Kai Jahnsson
  • Juha Rajala
  • Ari Ilola
  • Kenneth Lindström
  • Matti Raivio
  • Topi Sellman
  • Pasi Raasakka
  • Jorma Timonen
  • Ville Leino
  • Egil Österholm
  • Matias Laitinen
  • Minna Koivikko