Vuoden 1995 elokuussa Merivoimien tutkimuslaitos teki viistokaikuluotaimella merenpohjan tutkimuksia Helsingin edustalla. Gustav Adolfin matalikon eteläpuolella viistokaiku rekisteröi suuren hylyn hahmon noin 20 metrin syvyydestä. Kiinnostavasta löydöstä ilmoitettiin Suomenlahden merivartiostolle, jonka sukeltajat tarkastivat löydön ja totesivat sen suuren puisen sota-aluksen hylyksi. Hylyn arveltiin olevan vuonna 1788 uponnut ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf, jonka tiedettiin tuhoutuneen Helsingin edustalla.

GUSTAV ADOLFIN HYLKY TÄNÄÄN

Gustav Adolfin hylky sijaitsee Harmajan majakasta muutaman merimailin lounaaseen. Aluksen jäänteet makaavat 18-20 metrin syvyydessä osittain levinneenä noin 100 m x 100 m alueelle. Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, erilaisista irrallisista rakenteellisista osista sekä tykeistä tykinkuulista ja muista irtoesineistä. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria. Näkyvyys hylyllä on yleensä hyvä, noin 3-8 metriä.

SUOMEN MERIMUSEON VUODEN 1997 TUTKIMUKSET

Suomen merimuseo tutki Gustav Adolfin hylkyä kesällä 1997 kolmen viikon ajan. Tutkimusten tavoitteena oli kohteen laajuuden, luonteen ja kunnon selvittäminen sekä hylyn identifioinnin varmistaminen. Perustutkimusten suunnittelun apuna käytettiin Oy Baltic Eye:n 600 kHz:n viistokaikuluotainta, jolla kohteesta saatiin eräänlainen viistosti otettu ilmakuva.

Vedenalaisissa arkeologisissa tutkimuksissa Suomen avustivat mm. Suomenlahden merivartioston sukeltajat, sukellusseuran H2O:n sukeltajat, Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat sekä merimuseota avustavan Teredo Navalis-yhdistyksen sukeltajat.

Muun muassa. hylyn paikka, hylyn päämitat, hylystä löytyneet 71 tykkiä, hiiltynyt tammipuu, peräsimen koko, painolastiharkot, ankkurit, takilan puuttuminen, rakenneosien ja esineistön sijoittuminen hylyssä vahvistavat käsitystä siitä, että kyseessä todella on Kronprins Gustav Adolf.

GUSTAV ADOLFIN HYLYSTÄ VEDENALAINEN PUISTO?

Gustav Adolfin hylkyyn on suunniteltu perustaa ns. vedenalainen puisto, jossa urheilusukeltajat voisivat tutustua suureen sota-laivaan seuraten vedenalaista köysipolkua. Polun varrella olisi erilaisia vedenalaisia opastetauluja, jotka kertoisivat hylyn yksityiskohdista. Muualla maailmassa tälläisiä vedenalaisia kulttuurihistoriallisia puistoja on useita. Puiston perustamiseen toivotaan ulkopuolista rahoitusta.

Kirjoituksesta "Ismo Malinen ja Sallamaria Tikkanen, Suomen merimuseo 14.5 1998" muokannut Anna Aaltonen